Trimmauksen periaatteet
1. Nousukulma: Nousukulma tai kryssikulma on se korkein kurssi, jota vene voi purjehtia vastatuulella menettämättä parasta kryssivauhtia. Kryssikulmia voi vertailla kaverin kanssa ajamalla peräkkäin ja arvioimalla kumpi ajaa ylemmäs. Kryssikulmaa hakiessa tulee kuitenkin muistaa, että piinaaminen (liian ylös tuuleen ajaminen) vie vain vauhtia, joten älä aja yhtään ylemmäs kuin säädöt sallivat. Pienentämällä purjeen pussia etureunasta saadaan yleensä lisää nousukulmaa.

2. Teho: Purjeen tehoa voidaan säätää muokkaamalla purjeen pussikuutta. Suuri teho ei kuitenkaan tarkoita suoraan pussikasta purjetta. Esimerkiksi kevyellä tuulella liian pussikas purje vähentää tehoa, sillä virtaus irtoaa liian aikaisin purjeesta. Tehon poistaminen kovassa tuulessa perustuu siihen, miten tietyn tuulirajan ylitettyä tuulen eteenpäin vievä voima pienenee suhteessa kallistavaan voimaan. Tehon ja nousukulman valinta tarkoittaa yleensä kompromissia, sillä usein pussikkuuden lisääminen laskee nousukulmaa, ja päinvastoin.

3. Aja aina vene suorassa: Kevytvenettä ei kannata koskaan ohjata kallellaan. Veneet on suunniteltu kulkemaan suorassa, jolloin kallellaan ajaminen vaikuttaa veneeseen usealla eri tavalla. Ensinnäkin kallistuessaan purje päästää osan tuulesta ohitse verrattuna purjeeseen, joka on suorassa tuuleen nähden. Toiseksi kallellaan olevan vene sortaa enemmän kuin suorana. Kallistuva vene pyrkii myös kääntymään liikaa tuleen. Keskituulessa ja kovassa tuulessa kannattaa trimmit säätää niin, että purjehtija jaksaa roikkumalla pitää venettä pystyssä. Purjeen voiman pienentäminen kannattaa aina siihen pisteeseen asti, kun jaksaa pitää venettä pystyssä.

4. Tvistaus: Tvistauksella ei tässä yhteydessä tarkoiteta keikkuvaa lantiota, vaan purjeen takaliikin kiertymistä. Purjeen takareunaa voidaan säätää niin, että se kääntyy hieman yläosastaan poispäin tuulesta. Yleensä tvistauksella lisätään purjeen tehoa, mutta esimerkiksi kovassa tuulessa tai isossa aallokossa tvistaus on hyvä tapa poistaa ylimääräistä tehoa, kun halutaan pitää vene pystyssä. Kevyessä tuulessa kiertoa tarvitaan hiukan, keskituulessa vähemmän ja kovassa tuulessa taas enemmän. Kovassa tuulessa tvistausta tarvitaan eniten, jotta veneen kallistava voima olisi mahdollisimman pieni. Purjeen saa tvistaamaan kryssillä vetämällä levankia itseensä päin yli keskilinjan. Tvistaus on aina riippuvainen takaliikin kireydestä.

5. Sopiva köyden paksuus ja pituus: Trimmaamiseen liittyy myös oikeanlaisen köyden valinta. Mitä paksumpi köysi, sitä huonommin tuntee köyden paineen. Liiasta pituudesta puolestaan ei ole hyötyä, sillä narut vain menevät helpommin sotkuun veneen pohjalla ja ylimääräisen narun kiristäminen vie aikaa. Narut kannattaakin aina sovittaa juuri optimimittaansa: purjehdusköysissä ylimääräinen köysi on vain ajan ja rahan hukkaa. Liian ohut köysi puolestaan voi katketa helpommin ja aiheuttaa rakkoja käsiin. On kuitenkin syytä muistaa, että nykyisten köysimateriaalien ansiosta, jopa 4mm narussa on usean sadan kilon vetolujuus.  Köysien paksuuksiin vaikuttaa myös omat mieltymykset ja tottumukset. Katso tarkemmat kuvaukset veneluokkien köysistä veneluokat osiosta.

6. Reikki: Veneen reikillä tarkoitetaan maston kallistuskulmaa suhteessa veneeseen nähden. Reikki voidaan mitata vetämällä mittanauha maston kärjestä veneen peräpeiliin. Veneissä, joissa on säädettävät maston jalat, niin reikkiä voi säätää purjehtija koon, fyysisen kunnon sekä olosuhteiden mukaan. Perusperiaatteena on, mitä kovempi tuuli, sitä enemmän mastoa kallistetaan taaksepäin. Niissä veneissä, joissa mastonjalkaa ei voi säätää, masto itsestään taipuu tuulen noustessa taaksepäin. Esimerkiksi Laserissa maston taipumiseen ei voi vaikuttaa, mutta pehmeänä metallina alumiini taipuu kovassa tuulessa.