Jokaisesta kevytveneestä löytyy samat perussäädöt, ja mitä isommasta kevytveneestä on kyse, sitä enemmän ja monimutkaisempia säätöjä tarvitaan purjeen trimmaamiseen. Alla on lueteltuna eri köydet ja niiden käyttötarkoitukset. On hyvä muistaa, että kaikista luokista ei löydy kaikkia säätöjä, eikä listassa ole kahden hengen veneiden hienovaraisimpia säätöjä. Veneen eri säätönarut luokasta riippuen säätävät purjeen eri liikkejä. Yksinkertaisimmillaan purjeen trimmaaminen tarkoittaa purjeen pussikkuuden säätämistä. Trimmaamiseen liittyy myös purjeen yhteisvaikutus muihin säätöihin, kuten esimerkiksi kikin kireyteen puomin korkeutta säätäessä. Purjeen virtauksiin voidaan vaikuttaa koko purjeen pinta-alaa säätämällä. Trimmaus tarkoittaa tällöin purjeen virittämistä niin leveys kuin pystysuunnassa optimaalisimpaan muotoon.
1. Skuutti: Veneen tärkein köysi. Skuutti säätää puomin (ja samalla purjeen) kulmaa veneeseen nähden. Näin se toimii veneen kaasuna ja jarruna. Myötätuulta lukuun ottamatta, skuuttia kiristämällä saa lisää vauhtia ja puolestaan löysäämällä purje päästää osan voimasta pois, jolloin vauhti hidastuu. Skuutti on myös köysi, jota aina pidetään kädessä ja säädetään jatkuvasti.
2. Kiki: Kiki eli puomin alasvedin säätää puomin korkeutta. Kikin kireys vaikuttaa purjeen takaliikin kieryteen ja purjeen pussikkuuteen. Perussääntöä kiki pidetään kireällä vastatuulella ja löysätään myötätuulella (poikkeuksena E-jolla, jossa säätäminen tapahtuu toisinpäin). Kovassa tuulessa liian löysä kiki myötätuulella tekee kuitenkin veneen erittäin kiikkeräksi. Kikiä säädetään aina eri rataosuuksien välillä.
3. Puominliikki: Puominliikki tai alaliikki (eng. outhall) säätää purjeen alareunan pussikkuutta. Myös puominliikkiä voidaan säätää eri rataosuuksilla, niin että myötätuulessa puominliikkiä löysätään ja kiristetään vastatuulella. Jos puominliikki on liian kireä, purjeen alareunaan muodostuu vaakatasoon ryppyjä.
4. Gunningham: Gunningham eli kavereiden kesken gannari säätää purjeen etureunan pussikuutta. Gannarin kireys on erityisen tärkeä kovalla tuulella, sillä gannarilla voidaan tehokkaasti pienentää purjeen etureunan pussikkuutta, mikä vähentää tehoa.
5. Levanki: Optaria isommista kevytveneistä löytyy levanki eli kelkka tai naru, jolla voidaan säätää skuuttauspistettä veneessä. Perussäädöillä vastatuulella levanki on keskellä venettä, ja myötätuulella levanki usein vapautetaan, jotta purjeen saisi mahdollisimman auki. Aina levankia ei voi säätää, kuten Laserissa, jossa levankina on pelkkä naru, jota voi säätää ainoastaan kireämmälle tai löysemmälle.
6. Roikkumaremmin säätö: Roikkumaremmin säädöllä voidaan kiristää ja löysätä roikkumaremmiä. Tärkeintä roikkumaremmin säädössä on purjehtijan pituus, eli remmin pitää olla sellaisella kireydellä, että purjehtijan takareisi (ts. hengaushousun vahvike) osuu veneen reunaan taaksepäin nojatessa. Tyypillinen virhe on pitää hengausremmi niin löysällä, että purjehtijan polvitaite on veneen reunaa vasten. Vaikka kovassa tuulessa löysällä remmillä voisi hengata ulompana, niin se ei hyödytä, koska tällöin ei saa jaloilla kammettua venettä alaspäin.